Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Mutta jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä.

Ihmiset ovat ihania. Mikään ei ole parempaa kuin fiksu,
rento kanssakäyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.
Tällä viikolla olen kahdesti päätynyt keskustelemaan
pitkäksi toviksi puolituttujen kanssa ja todella
keskustellut. Vaikka opiskelijajärjetöt joskus tuntuvat
tyhjänpäiväisiltä tyhjäntoimittamispaikoilta ja
aivokuolettavilta aikasyöpöiltä, olen viime aikoina
löytänyt mielekkäitä ihmisiä ja mielekästä tekemistä
paikoista, joiden todellista, syvällistä jäsenyyttä
ja sitoutumista olen joskus pitänyt toisarvoisena.
Ehkä aktiivisuus ja sitkeä mukanaolo todella koituu
lopulta vaivan arvoiseksi. Olen saanut viettää aikaa
myös vanhojen ystävien kanssa tavallista enemmän,
mikä on ihanaa. Ihmiset ovat ihania.

Jo jonkin aikaa sitten kuulin Lähetyskirkon messussa
ihanan 3/4 tahtilajiin kirjoitetun virren 543 sovitettuna
pianolle, perkussioille ja sopraanosaksofonille.
Esitys oli unohtumaton, mutta jo pelkät sanat toimivat kuin rukous.

Virrestä 543
"Valkeus iankaikkinen,
valaise sydämeni.
Pois pyyhi velka syntien
ja laiminlyöntieni.
Suo ilo, voima, ymmärrys,
sinulle olkoon ylistys
armosi suuren tähden.

Suo, ettei aamurukous
sammuisi huulilleni.
Lahjoita mielen puhtaus
ohjaamaan askeleni.
Tee minut tunnolliseksi
hoitamaan päivän toimeni,
siunaus niihin anna.

Maailman olet valkeus
vain sinä, valtiaani.
Kun kohtaa mielen masennus
ja haittaa toimintaani,
kirkasta, Jeesus, kasvosi,
katsahda minun puoleeni
ja huolten alta auta.

Kun ystävien seurassa
viihdymme vapaahetkin,
niin valollasi kirkasta
puuhamme hupaisetkin.
Käy vierellämme, näytä tie,
maailma ettei harhaan vie
ja tahraa sieluamme.

Sinua, Jeesus, palvella
saan valtakunnassasi
ja työtä tehdä, iloita
sun armahtamanasi.
Suo minun olla ystävä
ja hyvyyttäsi säteillä
kaikille, joita kohtaan."