Onnea Puu-Vallilassa

Tällaista syntyi viime syksynä kuvauskeikalla Vallilassa.

Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Mutta jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä.

Ihmiset ovat ihania. Mikään ei ole parempaa kuin fiksu,
rento kanssakäyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.
Tällä viikolla olen kahdesti päätynyt keskustelemaan
pitkäksi toviksi puolituttujen kanssa ja todella
keskustellut. Vaikka opiskelijajärjetöt joskus tuntuvat
tyhjänpäiväisiltä tyhjäntoimittamispaikoilta ja
aivokuolettavilta aikasyöpöiltä, olen viime aikoina
löytänyt mielekkäitä ihmisiä ja mielekästä tekemistä
paikoista, joiden todellista, syvällistä jäsenyyttä
ja sitoutumista olen joskus pitänyt toisarvoisena.
Ehkä aktiivisuus ja sitkeä mukanaolo todella koituu
lopulta vaivan arvoiseksi. Olen saanut viettää aikaa
myös vanhojen ystävien kanssa tavallista enemmän,
mikä on ihanaa. Ihmiset ovat ihania.

Jo jonkin aikaa sitten kuulin Lähetyskirkon messussa
ihanan 3/4 tahtilajiin kirjoitetun virren 543 sovitettuna
pianolle, perkussioille ja sopraanosaksofonille.
Esitys oli unohtumaton, mutta jo pelkät sanat toimivat kuin rukous.

Virrestä 543
"Valkeus iankaikkinen,
valaise sydämeni.
Pois pyyhi velka syntien
ja laiminlyöntieni.
Suo ilo, voima, ymmärrys,
sinulle olkoon ylistys
armosi suuren tähden.

Suo, ettei aamurukous
sammuisi huulilleni.
Lahjoita mielen puhtaus
ohjaamaan askeleni.
Tee minut tunnolliseksi
hoitamaan päivän toimeni,
siunaus niihin anna.

Maailman olet valkeus
vain sinä, valtiaani.
Kun kohtaa mielen masennus
ja haittaa toimintaani,
kirkasta, Jeesus, kasvosi,
katsahda minun puoleeni
ja huolten alta auta.

Kun ystävien seurassa
viihdymme vapaahetkin,
niin valollasi kirkasta
puuhamme hupaisetkin.
Käy vierellämme, näytä tie,
maailma ettei harhaan vie
ja tahraa sieluamme.

Sinua, Jeesus, palvella
saan valtakunnassasi
ja työtä tehdä, iloita
sun armahtamanasi.
Suo minun olla ystävä
ja hyvyyttäsi säteillä
kaikille, joita kohtaan."

Poveriinan vaatekaapissa

Kylmääkin kylmemmän sunnuntain vietin aamupäivällä Vallilan kirppiksellä ja myöhemmin kiireettömällä(!) lounaalla ystävän luona. Lepopäivänä pitää varoa ettei vaan rasita itseään liikaa. Tänään ehdoton vaivannäkökiintiö täyttyi aamun kohtuuttomasta julkisilla kulkuvälineillä sähläämisestä ja lumikinoksissa tarpomisesta. Onneksi palkinto odotti perillä ihanien kirpparilöytöjen ja perusteellisen lounaan muodossa!

Ja tässä rakkaat lukijat päivän asu:


Trikoopaita Indiska, neule Marimekko,
huivi second hand, hame Nanso,
legginsit en muista mistä, sukat äidiltä,
aurinkolasit second hand, laukku second hand,
sänky kuvausrekvisiittaa.

Päivän biisi:
Cut Copy/Hearts on fire

Päivän puheenaiheet: Turhat osakunnat, paasto, parinmuodostus, Siionin virret, tärkeät osakunnat, nunnaksi ryhtyminen.

Päivän tuoksu: Uuden villahuivin edellisen käyttäjän mummohajuvesi ja tiskipöydällä useamman päivän hengailleet tiskit.

Hauraan harmaata

Kahden muutosten kevään jälkeen seuraa myös kolmas. Olen tällä hetkellä etsimässä uutta kotia ja kevään mittaan selviää mihin päädyn. Kiitos kaikille ystäville jotka ovat olleet tukena tässä kaikessa!

Sigur Rosin Saeglópur kuvatkoon sitä mielentilaa johon yritän itseni tyynnyttää ja ajatella sitä aikaa kun tulevaisuus näyttää selkeämmältä. Ihana tuutulaulu...

Ja sitten kävikin niin...

Ajattelin vielä valottaa hieman taustaa blogiprojektini takana. Olen jo pidempään halunnut kirjoitella silloin tällöin päässä häivähteleviä ajatuksia johonkin, jossa niitä voisi tarkemmin punnita ja reflektoida. Kauniit asiat kuvien muodossa myös usein kaipaisivat parempaa paikkaa päästä esille kuin tietokoneen loputtomat kuvakansiot. Niinpä yritän tällaista. Innostun tunnetusti nopeasti ja into hiipuu uutuudenviehätyksen tavoin, mutta olen silti optimistinen. Saattaahan tämä blogi muodostua myös erityisen tärkeäksi paikaksi, jonka eteen jaksan nähdä vaivaa niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Lisäksi blogillani on yksi kaukainen esikuva, erään puolitutun ihmisen blogi, jota eksyin joskus kuukausia sitten ihastelemaan. Päivää myöhemmin kun olin perustanut tämän blogin, törmäsin tuohon salaa ihailemaani ihmiseen yliopiston vierailijaluennolla. Siinä hän istui, etummaiselle rivillä viistosti minusta katsottuna, autuaan tietämättömänä. No, sanaton kiitos lähtee tälle naiselle, jonka innoittamana nyt elämäni hajatelmista kirjoittelen.

Nimivalinta on peräisin mummun kirjahyllystä nuoruusvuosina löytynestä ikivanhasta hartauskirjasta, jonka kaikessa syvällisyydessään jopa hieman naiviakin viisautta eivät vuodet ole pilanneet vähääkään.


Juuri tätä kirjoittaessani päähäni pälkähti virke vanhasta ihanasta lastenlorusta.
Se menee näin:
"Mistä on pienet tytöt tehty?
Mistä on pienet tytöt tehty?
Sokerista, kukkasista,
inkivääristä, kanelista.
Niistä on pienet tytöt tehty."




Hietalahdenhallin räystäiden jääpuikot ovat muuten tänä päivänä kymmenisen kertaa isompia kuin tammikuun lopussa otetussa kuvassa. Suosittelen mennä katsomaan noita talvisen kaupunkiluonnon mestariteoksia. Kulkevat myös nimellä Etelä-Helsingin kahdeksas ihme. Niin mykistäviä ne ovat.

Kaunis hetki

Eilen tuhkakeskiviikkona alkoi paastonaika. Pääsiäisenä ja muutenkin tunnelmallisia ovat mielestäni iltamessut, kuten juuri tuhkakeskiviikkona ja kiirastorstaina vietettävät. On hyvä välillä joskus luopua "perussunnuntain" kaavamaisuudesta ja tehdä asioita toisin, antaa enemmän tilaa vain hiljentyä ja nauttia. Keravan kirkossa vietetty tuhkakeskiviikon iltamessu oli juuri näin toteutettu. Kaihoisat virret ja paastoon johdattavat jylhät raamatunkohdat (Joel 2: 12-17 ja Matt. 6: 16-21) virittivät siihen katumuksen ja hartauden mielentilaan, jossa paastossa ja Pääsiäisen odottamisessa mielestäni on kyse.


Oman paastoajatukseni on vähentämisen sijasta laadun parantaminen. Aion nauttia suklaata ja sanaa kerran viikossa hyvällä omallatunnolla kotona kynttilänvalossa hiljentyen. Sopisikohan portviini vielä kuvaan vai menisikö ehkäpä jo liian hekumalliseksi...?

Pakko vielä laittaa tähän loppuun kauniit lähettämissanat, jotka satusetä-ääninen pappi eilen lausui.

"Lähtekää rauhassa.
Olkaa rohkeat,
pitäkää hyvästä kiinni,
älkää vastatko pahaan pahalla..."

Kevättalvinen päivä

Hyvää Ystävänpäivää! Tänään kuljin kotinurkilla turistina ja kuvasin kauniita taloja. Ensimmäiset kuvat päivän muista kohteista, osakunnan ystävänpäiväaamiaiselta ja Agricolan messusta.





Matt.6:34
"Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet."

Joinakin onnellisina päivinä, kuten tämä sunnuntai, huolet melkein kuin itsestään hetkeksi unohtuvat.